Ensituntuma talovanhuksien parissa on usein mielen hätähuuto "voi ei - miksi 70-luku on osunut tähänkin taloon ja vienyt mukanaan tuon ja tuon ja tuon..." Itkimme Tarulan kohdalla eniten vanhojen tulisijojen ja väliovien puuttumista. Toisaalta kiittelimme muovimattojen suojaamia lankkulattioita ja yltiöpäisen kauniita vanhoja perennakasveja, joista sai taiteiltua kullekin päivälle uuden asetelman.
Ensimmäisenä kesänä lattioiden muovimatot saivat lähtöpassit. Lankkulattiat maalattiin, ilman hiomista. Vielä ennen tulevaa kesää ylös nostetut lankkulattiat on tarkoitus uudelleen eristää - vanhat moskat pumppuautolla pihan perälle ja puhallusvillat tilalle. Vanhat lattialankut viritetään paikalleen ja korjausmaalataan.
Tulisijojen suhteen kamariin pohditaan pönttöuunin palauttamista kamiinan tilalle. Tuvan takka sai toistaiseksi vielä jäädä, vaikkei se lämmönlähteenä kovin priima olekaan, se tällä erää vain rapattiin ja maalattiin.
Takka ennen - ja jälkeen.
Ulkohuussille riitti reipasotteinen siivous ja sisustuksellinen maalaishenkäys...
Tuvan ruokailuryhmän tuolikuusikko oli kaunis, mutta kaunistui entisestään kun kaapin perukoilta löytynyt kangaskappa pääsi verhoilemaan istuimia. Kukkakuosit päivittyi reippaaseen vihreäsävyiseen raitaan.
Tuolit ennen - ja jälkeen
Blogissani on tunnustus sinulle! Käy kurkkaamassa:)
VastaaPoista