Tässä tovin renginsängyssä röhnöttäessäni, pakko tuumata, että hyvinhän tuo näyttäisi niille sijoilleen passaavan.
Yhtä vähän tuntuisi enää häiritsevän "se ruma takka", joka ensimmäisenä kesänä vaan rapattiin valkoiseksi.
Enkä enää tohtisi sättiä myöskään "varaajankammotusta", joka oli piilotettu takan viereen verhon taakse…
Joko silmä tottuu, tai sitten vain pieni piilottelu kannattaa. Harva uskoisi, että kaappisänky syö iltaisin sisäänsä kaksi uhmaikäistä taaperoa ja takan vierustalla rumistelee lämminvesivaraaja.
Ihastuttava blogi ja kaunis koti ! Jäin heti lukijaksi :)
VastaaPoistaKaunista, täytyypä kahlata blogisi läpi! Liityin lukijaksi...
VastaaPoista